Lasten välisen kiusanteon sivuuttamista perustellaan toisinaan sillä, että lasten kestokykyä tulisi vahvistaa tulevia elämän koetuksia varten.
Mutta miten voi oppia, ellei kukaan opeta? Mihin itseen kohdistuva väkivalta todellisuudessa harjaannuttaa lasta?
Toista kunnioittavan ja ystävällisen kohtaamisen taidot eivät kehity itsestään. Koulutustilaisuuksissamme viittaamme usein tutkittuun ilmiöön: kuten tulta ei voi sammuttaa tulella eikä tulvaa tyrehdyttää vedellä, väkivaltaa ei voi kitkeä väkivallalla. Jatkuva altistuminen väkivallalle ei vahvista lapsen selviytymiskykyä vaan totuttaa hänet väkivaltaiseen toimintamalliin. Väkivalta ruokkii väkivaltaa.
Sen sijaan, että velvoitetaan lapsia sietämään väkivaltaa ja ratkomaan riitansa keskenään, tulisi kysyä lukuisia kysymyksiä:
Miten lapset voivat osata selvittää konflikteja rakentavasti ilman siihen tarvittavien taitojen opettamista?
Kuinka usein konkreettisesti opetamme lapsille yhdessä toimimisen taitoja?
Millaisissa tilanteissa niin teemme, ja miten me niitä käytännössä opetamme?
Onko toista kunnioittavan kohtaamisen opettaminen yhtä systemaattista ja perusteellista kuin lukemaan ja laskemaan opettaminen tai käsityön taitojen ja historian tietojen opettaminen?
Missä lasten oletetaan omaksuvan riittävän hyvin sosiaalisen kanssakäymisen taidot, ellei niihin panosteta kotona, varhaiskasvatuksessa ja koulussa?
Miksi me suhtaudumme lasten elämään niin yliolkaisesti tällä elämän ulottuvuudella?
Ulossulkemisen, syrjinnän ja häirinnän jatkuminen tai vakavoituminen ei ole väistämätön ilmiö. Niiden ehkäisemiseksi ja poistamiseksi on olemassa tehokkaita keinoja. Lasten välisen epätoivotun vallankäytön laantuminen tai kärjistyminen riippuu olennaisesti olosuhteista.
Ratkaisevassa asemassa ovat kasvattajan pedagoginen ote sekä koulun rakenteet ja toimintakulttuuri. Olosuhteita voidaan muuttaa ja samalla vaikuttaa lasten väliseen vuorovaikutukseen muuttamalla tapoja, joilla arjessa toimitaan.
Pisarapuuttumisessa lasten välisiä hankauksia lähestytään arkisina mutta merkityksellisinä oppimistilanteina. Jokaiseen lasten väliseen konfliktiin voi tarttua tilaisuutena opettaa sosiaalisen kanssakäymisen taitoja.
Lähde:
Tuija Huuki — Raisa Cacciatore — Henriikka Kangaskoski
Pisarapuuttuminen
Työväline kiusaamisen ehkäisemiseksi
Pisarapuuttuminen tarjoaa uudenlaisia, pehmeitä ja varhaisia välineitä kaveruuden ja sosiaalisten taitojen harjoitteluun pienistä lapsista isompiin koululaisiin.
kiusaaminen, pisarapuuttuminen