Tiedät tämän hetken: olet luokassa, ja oppilas nostaa katseensa vihkostaan. Hän ei sano mitään, mutta katse kertoo kaiken — ”voisitko hetken auttaa?” Kun polvistut hänen viereensä ja selität rauhallisesti seuraavan tehtävän, huomaat, kuinka jännitys hänen hartioistaan laukeaa. Se on pieni hetki, mutta se voi ratkaista koko päivän suunnan.
Kun lapsilta ja nuorilta kysytään, mikä heidän oppimistaan tukee, heidän vastauksensa eivät ole monimutkaisia. He puhuvat aikuisen henkilökohtaisesta avusta, hyvästä työrauhasta, selkeistä ohjeista ja monipuolisista työtavoista. He kertovat, että pienet tauot ja rauhallisesti annetut yksiselitteiset ohjeet auttavat keskittymään ja jaksamaan.
He osaavat myös nimetä sen, mikä oppimista vaikeuttaa: häly, jatkuvat häiriöt, suuret ryhmäkoot ja liian nopea eteneminen oppitunnilla.
Yksi asia nousee toistuvasti esiin. Oppilaat kaipaavat ymmärtävää aikuista, jolla on aikaa pysähtyä. Monelle juuri opettajan, erityisopettajan tai koulunkäynninohjaajan läsnäolo ja kiireettömyys tekevät koulusta paikan, jossa on mahdollista onnistua. Myös toiset lapset ja nuoret tukevat toistensa oppimista. Vertaisoppiminen saa monen innostumaan asioista uudella tavalla.
Oppimisen ja koulunkäynnin tuen mallin mukaan oppilas on oikeutettu saamaan tarvitsemansa tuen heti, kun tarve ilmenee. Eriyttäminen, selkeät työskentelyohjeet, positiivinen palaute, siirtymätilanteiden ennakointi ja oppimisympäristön muokkaaminen ovat työkaluja, jotka palvelevat kaikkia oppilaita.
Jos haluat tutustua tarkemmin erilaisiin käytännön ratkaisuihin ja menetelmiin, joilla opetusta voidaan järjestää lue syksyn uutuuskirja!
Artikkeli on koostettu kirjasta Oppimisen edellytykset ja haasteet — Käsikirja oppimiseen vaikuttavista häiriöistä ja oppimisen tukemisesta.