Lähtökohtana kuormittavassa tai jopa vaaralliseksi muuttuvassa kohtaamisessa on se, että muistaisimme säilyttää rauhallisen hengitysrytmimme tai ainakin osaisimme palata siihen, jos huomaamme hengityksemme kiihtyneen.



Riittävän syvä ja rytmiltään rauhallinen hengitys rauhoittaa mieltämme ja selkeyttää ajatteluamme. Sen avulla voimme pitää stressaavasta tilanteesta aiheutuvia sykevaihteluja ja verenpaineen nousua aisoissa. Hengitysrytmimme vaikuttaa paitsi oman ammatillisen mielentilamme ja toimintavalmiutemme säilyttämiseen myös vähintään tiedostamattomasti muihin kohtaamisen osapuoliin. Tämä koskee yhtä lailla potentiaalista uhka- ja vaarakäyttäytyjää. Ammattilaisen kiihtymys tai suuttumus ei välttämättä edistä asioita suotuisasti.

Kiihtyneen henkilön mahdollisuus toimia toista rauhoittavasti on melko epätodennäköistä. Meidän tulisikin kyetä pysymään rauhallisena voidaksemme rauhoittaa muita tai ainakin pyrkiä palauttamaan tämä ammattirooliamme vahvistava tila, jos olemme sen menettämässä. Tietoisen hengityksen osuus on tässä keskeinen.

Rauhallisuudellamme on suuri merkitys sen kannalta, kuinka saamme ohjattua toimintaamme ja tilannetta kannaltamme mahdollisimman myönteiseen suuntaan. Ensisijaisesti pyrimme tietysti välttämään mahdollisesti fyysiseksi äityvän konfliktin, tai mikäli olemme sellaiseen jo joutuneet, vaikuttamaan tilanteen rauhoittumiseen nopeasti. Toimimme pääosin samoin, olipa kyse haastavasta kohtaamisesta huoltajan kanssa, fyysisestä rajoittamisesta tai fyysisen itsesuojelun tilanteesta.

Jos joudut tilanteeseen yllättäen, havainnoi hengitystäsi. Pyri pitämään se riittävän syvänä ja rytmiltään rauhallisena. Ammattilainen on esimerkiksi joutumassa raskassisältöiseen huoltajatapaamiseen, tai yksikköön on tullut arvaamattomasti käyttäytyvä vieras henkilö, tai ehkä häntä tullaan pyytämään kiireellisesti apuun oppijoiden välisen tappelun vuoksi. Kyseessä voi olla myös vaikkapa oppijan tai kollegan sairauskohtaus. Usein tilanne voi tulla varsin yllättäen.

Tilanteen kärjistyessä ammattilainen voi ikään kuin unohtaa hengittämisen. Hengitysrytmiin saattaa tulla hetkellisiä ja tahattomia katkoksia. Rauhallinen hengitysrytmi voi myös rikkoontua ja kiihtyä rintakehän yläosan pintahengitykseksi. Molemmissa tapauksissa kehon tasapaino järkkyy, ja tällä on huomattavia vaikutuksia sekä kehon että mielen hallintaan. Pahimmillaan ammattiroolissa toimiminen vaikeutuu tai voi muuttua jopa mahdottomaksi. Sellainen on toki inhimillistä ja voi sattua kokeneellekin ammattilaiselle, mutta ammattiroolin pettämistä ei yksikään kasvattaja tai opettaja haluaisi kokea.

Onneksi asialle on myös tehtävissä jotain ennen kuin tilanne luisuu hallinnasta. Yksi mahdollisuus liittyy tietoiseen hengitystekniikkaan.

Hengitystä tasapainoiseksi ohjaavat toiminnot kannattaa suorittaa jo ennen kuin tilanne on alkanut tai kärjistynyt fyysisen menettelyn asteelle, jos vain mahdollista. Ennakointi on tärkeää tässäkin asiassa. Kuten kaikkia muitakin käytännön taitoja myös tässä kuvattavaa hengitystapaa olisi hyvä harjoitella jo ennalta. Mikä parasta, tämän harjoittelun hyöty ei rajoitu pelkästään työssä kohdattaviin haastaviin tilanteisiin. Se nimittäin sopii loistavasti vaikkapa kiireisen arjen rauhoittajaksi. Harjoitus ei vaadi mitään erillisiä välineitä tai tilaa. Jo muutaman minuutin päivittäisellä harjoituksella tapahtuu edistymistä.

On uskomatonta, kuinka jo lyhyt kehollinen syvähengityksen harjoitus vaikuttaa mieltäni ja sydäntäni tyynnyttävästi. Uskon, että esimerkiksi hyvin vaikeita huoltajien kanssa käsiteltäviä asioita sisältäneet palaverit ovat sujuneet minulta helpommin tehtyäni ennen sitä hengitysharjoituksen.

Harjoitus

Seuraava hengitysvalmentaja Pekka Penttilän (2023) hengitystä rauhoittava harjoitus sopii haastaviin kohtaamisiin ja jokapäiväiseen käyttöön. Jos tunnet hengityksesi kiihtyvän ja kielteinen tunnetila täyttää mielesi, kokeile tätä harjoitusta.

Hengitä sisään nenän kautta.
Pidennä rentoa uloshengitystä nenän tai suun kautta.
Uloshengitys voi olla kaksi kertaa pitempi kuin sisäänhengitys: esimerkiksi 2 sekuntia sisään ja 4 ulos tai 4 sekuntia sisään ja 8 ulos.
Voit tarvittaessa jatkaa hengittämistä tässä rytmissä esimerkiksi 5 minuuttia kerrallaan päivän aikana ja illalla ennen nukkumaanmenoa 15 minuuttia vaikka sängyssä silmät suljettuina.
Rentouta rauhallisen uloshengityksen aikana kasvot, rintakehä ja hartiat.

Ote kirjasta: Kira Hurme ja Tarmo Kyllönen
Pedagogisen turvan käsikirja
Näin vahvistat turvallisuuden tunnetta ja oppimista
Lähde myös: Penttilä, Pekka. 2023. Haastattelu. Espoo. Tarmo Kyllönen.

Tutustu kirjaan lisää

JÄSENETUWEBINAARI: Lempeä opejooga - kasvata turvan tunnetta itsessäsi

Ilmoittaudu