Meillä kaikilla on valtavasti voimavaroja ja vahvuuksia, joita emme ole välttämättä tunnistaneet elämän varrella kovin hyvin emmekä ole ottaneet tehokkaasti käyttöön. Olemme ehkä oppineet huomaamaan enemmän sen, mitä emme osaa ja mitkä asiat eivät onnistu helposti ja hyvin. Erityisesti näin on usein henkilöillä, joilla on neurokirjon piirteitä. Esimerkiksi lapsi, jolla on ADHD, saa usein moninkertaisen määrän negatiivista palautetta päivän aikana verrattuna neurotyypilliseen lapseen. Negatiivisen palautteen vuoksi henkilön itsetunto herkästi heikkenee ja hän saattaa alkaa ajatella ja käyttäytyä negatiivisten ominaisuuksien ja palautteen leimaamana. Positiivinen pedagogiikka ja sen tutkimukseen pohjautuvat menetelmät antavat konkreettisia työkaluja tukea lapsia, nuoria ja aikuisia, joita neurokirjon piirteet haastavat.

Positiivinen pedagogiikka tuo yhteen positiivisen psykologian tieteen sekä kasvatuksen toimivat käytännöt ja tutkii sitä, mikä saa henkilön voimaan ja oppimaan hyvin. Se keskittyy henkilön myönteisiin kokemuksiin, voimavaroihin ja vahvuuksiin. Erityisesti näitä tulee arjessa pysähtyä pohtimaan silloin kun oppijoilla on neurokirjon piirteitä, koska he saattavat huomaamattaan käyttää liikaa jotakin vahvuuttaan ja käyttää toista liian vähän, mikä altistaa muun muassa liitännäisvaikeuksille. Esimerkiksi liiallinen sinnikkyys ja tunnollisuus ja liian vähäinen anteeksianto itseään kohtaan voivat aiheuttaa uupumista tai masennusta. Puolestaan rohkeuden liiallinen käyttö ja liian vähäinen arviointikyvyn käyttö saattaa johtaa vaarallisiin, jopa traumatisoiviin tilanteisiin.

Vahvuustyöskentelyn ja muiden positiivisen pedagogiikan menetelmien tarkoituksena on lisätä sekä yksilöiden että yhteisöjen hyvinvointia ja kukoistusta. Niillä tähdätään hyvinvoinnin vahvistamiseen, itsetuntemukseen, kaikenlaisten tunteiden tunnistamiseen ja sitä kautta uuden oivaltamiseen ja oppimiseen. Nykyisin tiedetään, että hyvinvoinnilla ja oppimistuloksilla on paljon yhteyttä. Siksi hyvinvointiin kannattaa panostaa.

Arjessa positiivinen pedagogiikka tulee näkyviin ennen kaikkea työntekijän asenteena. Asenteen tulee olla vahvasti hyvää etsivä, pieniinkin onnistumisiin keskittyvä ja ilmetä myönteisenä valmentavana työotteena. Pääpaino ei ole virheiden, ongelmien ja haasteiden huomaamisessa. Myös ammattilaisen oma hyvinvointi ja siihen panostaminen on erittäin tärkeää, jotta hän pystyy toimimaan neurokirjon henkilöiden tukena positiivisen pedagogiikan mukaisesti.


Kirjamme menetelmien tarkoituksena on tietoisesti etsiä asioita, joissa henkilö onnistuu ja jotka saavat hänet voimaan hyvin. Pyrkimyksenä on hyvien kysymysten ja erilaisten työkalujen avulla ohjata neurokirjon piirteitä omaavia ihmisiä tunnistamaan ja havainnoimaan omia voimavarojaan ja vahvuuksiaan ja ottamaan niitä entistä paremmin käyttöön, innostumaan sekä kokemaan edistymisen iloa. Konkreettisten työkalujen käytön lisäksi tämä vaatii ohjaajalta ymmärrystä ja tietoista huomaamista arjen muuttuvissa tilanteissa. Pienetkin hyvät aikomukset, teot ja sanat kannattaa huomioida oikea-aikaisesti ja sanoittaa ne saman tien ääneen.

Lähde:
Tuula Niskanen — Virpi Jussila
Nepsy-materiaalipakki ammattilaiselle

Tuula Niskanen
KM, EO, LTO, neuropsykiatrinen valmentaja, työnohjaaja erityisen tuen asiantuntija, nepsy-kouluttaja, Ammattiopisto Spesia

Virpi Jussila
psykiatrinen sairaanhoitaja YAMK, neuropsykiatrinen valmentaja erityisen tuen asiantuntija, nepsy-kouluttaja, Ammattiopisto Spesia

Ammattiopisto Spesia on ammatillinen erityisoppilaitos, jossa opiskelee noin 1 400 vaativaa erityistä tukea tarvitsevaa opiskelijaa. Spesia Asiantuntijapalvelut on oppilaitoksen yhteydessä toimiva erityisopetuksen ja erityisen tuen kehittämis- ja palvelukeskus. Toteutamme täydennyskoulutuksia, konsultaatiota ja työnohjausta opetus-, sosiaali- ja terveysalan toimijoille ympäri Suomen.

Tilaa kirja!

Tule ilmaiswebinaariin