Hae verkkokaupasta

Kirjaudu
sisään

Kirjaudu sisään
Ostoskori

Ostoskori

Lisää tilausnumerolla:

Liity jäseneksi

Unohdin salasanani

Sähköpostiosoite

Salasana


 

Voikaa hyvin opettajat!


Kuluva lukuvuosi toi uuden opetussuunnitelman myötä mukanaan uusia tuulia perusopetuksen kentälle. Haaste on varmasti ollut monelle positiivinen ja samalla omalta osaltaan kuormittava. Oma hyvinvointi on kiireen keskellä saattanut unohtua taka-alalle. Tätä silmällä pitäen kasasin viimeiseen ammattikirjallisuustestiini paketin hyvinvointiaiheisia kirjoja. Lukulistallani oli sekä työhyvinvointiin että yleiseen hyvinvointiin liittyviä teoksia.

Positiiviseen psykologiaan tutustuminen on avannut minulle kirkkaan kuvan siitä, että hyvinvointi on taito, jota voi ja pitää harjoitella. Kasvattajan tehtävä on tarjota lapsille ja nuorille välineitä hyvinvointitaitojen harjoittelemiseen. Kasvattajan on myös tärkeä pitää jatkuvasti huolta omasta hyvinvoinnistaan, omista hyvinvointitaidoistaan sekä niiden harjoittamisesta. Kuten edellisen kirjoitukseni päätteeksi totesin; on pelastettava itsensä ensin voidakseen sitten auttaa muita.

Hyvinvointia työyhteisöön

Suosittelen: Reija Salovaara ja Tiina Honkonen: Voi hyvin, opettaja!

Koulu on työpaikka, jossa on sen koosta riippuen useita eri yhteisöjä, joiden jäsenenä yksittäinen opettaja toimii. Jokainen opetettava luokka on omanlaisensa yhteisö. Kaikki henkilökuntaan kuuluvat muodostavat oman yhteisönsä. Useissa kouluissa toimii myös erilaisia opettajatiimejä, joista muovautuu omanlaisia yhteisöjään. Saattaapa opettaja osallistua aktiivisesti vielä johonkin kunnan tai kaupungin yhteisöön erilaisten luottamus- ja vastuutehtävien myötä.

Yhtä lailla kuin luokan yhteisö on lapselle ja nuorelle oppimisen ja hyvinvoinnin kannalta keskeinen tekijä, on työyhteisö keskeinen opettajalle ja hänen hyvinvoinnilleen. Luokanopettajana olen pitänyt omassa työssäni ensisijaisen tärkeänä turvallisen, innostavan ja arvostavan oppimisympäristön luomista lapsille. Tällaisessa ympäristössä iloitaan aidosti onnistumisista, sallitaan epäonnistumisia, kannustetaan ja rohkaistaan sekä kunnioitetaan ja arvostetaan jokaisen työpanosta. Tätä samaa toivon opettajana työyhteisöltä ja -ympäristöltä.

Työyhteisöistä ja työhyvinvoinnista on kirjoitettu runsain määrin kirjoja. Koulu on työyhteisönä kuitenkin juuri omanlaisensa johtuen mm. vahvasta eettisestä velvoitteesta. Opettajille työyhteisön ja -ympäristön tarkastelun avuksi oiva teos on Reija Salovaaran ja Tiina Honkosen Voi hyvin, opettaja!. Kirjassa tarkastellaan työhyvinvoinnin rakentumista monipuolisesti eri näkökulmista. Tarkasteluun otetaan aina koulun perustehtävän pohtimisesta lähtien mm. opettajayhteisön ryhmädynamiikka, viestintä, tunne- ja vuorovaikutustaidot, työnilo sekä johtaminen.

Salovaara ja Honkanen tuovat kirjassaan esille myös työhyvinvoinnin haastajat omassa luvussaan. Koen tämän erittäin tärkeäksi, sillä haasteiden avoin ja rakentavassa hengessä tapahtuva tarkastelu on hyvinvoivan työyhteisön elinehto. Lukijalle tarjotaan lukemisen lomassa myös paljon ajateltavaa erilaisten pohdintakysymysten ja toimintatehtävien myötä. Kysymykset ja tehtävät ovat avartavia ja niiden myötä päätyy pohdiskelemaan tehokkaasti omia kokemuksiaan. Kysymykset ja tehtävät olisivat varmasti oivia toteuttaa soveltaen myös työyhteisökokouksissa yhteistoiminnallisesti. Tämä vuoksi suosittelen kirjan lukemista myös koulujen johtoryhmille.

Hyvä ja rauhallinen mieli

Suosittelen:
Maaretta Tukiainen:
Hyvän mielen taidot ja Hyvän mielen kortit
Rasmus Hougaard ja Teetta Kalajo: Tilaa ajatella — Tehosta työtäsi mindfulnessin avulla

Hyvä ja hyvinvoiva mieli ei ole jotakin, jota joko on tai ei ole. Se ei ole erinäisten ulkoisten tekijöiden kuten omaisuuden tai toisten ihmisten tuoma sisäinen tila. Hyvä mieli on taito, jonka eteen voi tehdä työtä. Työtä on toisinaan tehtävä enemmän ja toisinaan vähemmän. Jokaisen on toki sinnikkäästi itse tehtävä oma työnsä, mutta välineitä työskentelyyn on tarjolla. Maaretta Tukiaisen kirja Hyvän mielen taidot on yksi väline oman hyvinvoinnin kanssa työskentelyyn. Kirjaan liittyvät myös Hyvän mielen kortit, joiden avulla voi harjoitella kirjassa esitettyjä hyvän mielen taitoja.

Tukiainen on jakanut kirjassaan Hyvän mielen taidot seitsemään pääkategoriaan eli päätaitoon. Tämän jaottelun alle hän nimeää päätaidoille alataitoja. Yksi päätaidoista on esimerkiksi myönteisyyden taidot. Myönteisyyden alataitoja puolestaan ovat esimerkiksi kiitollisuus, merkityksen kokeminen ja hyvän tekeminen. Jokaisesta taidosta kirjassa on esitetty kuvaus, tarina ja erilaisia tehtäviä. Keskeistä on ymmärrys siitä, että yksittäisten taitojen harjoittelun avulla päätaidoissa voi kasvaa ja kehittyä. Tämä ajatus kasvaa kirjan lukemisen myötä ymmärrykseksi siitä, että hyvä mieli on laaja erilaisten taitojen kokonaisuus, jota voi ja pitää aktiivisesti harjoittaa.

Tahdonvoimataidot, luovuustaidot ja läsnäolotaidot ovat hyvän mielen taitojen päätaitoja. Näiden päätaitojen alataidoksi lukeutuu useita sellaisia taitoja, joita on mahdollista harjoitella myös mindfulnessin avulla. Rasmus Hougaardin ja Teetta Kalajon kirja Tilaa ajatella — Tehosta työtäsi mindfulnessin avulla tarjoaa selkeitä oivalluksia näiden taitojen hyödyllisyydestä. Kirja pureutuu keskitetysti työhyvinvoinnin vaalimiseen ja antaa oivia vinkkejä kaiken työelämän hektisyyden keskellä pärjäämiseen. Kirjassa esitellään toimiva nelikenttämalli, jonka avulla jokainen voi pohtia, miten omissa toimissaan useimmin ohjautuu. Työskenteletkö sinä automaattiohjautuvasti vai avoimen tietoisesti?

Hougaardin ja Kalajon kirjan keskeinen tavoite lienee kokonaisuudessaan keskittymiskyvyn löytäminen. Lukijana minuun osui ja upposi lähes jokainen kirjassa käsitelty aihealue kuten esimerkiksi”multitasking”-toimintaa koskeva osuus. Herättelevää oli tieto siitä, että ”multitasking” on itse asiassa tietokoneita koskevaa kieltä. Ihmisaivot puolestaan eivät ole tietokoneita. Näin ollen toisinaan jopa trendikäs multitaskaaminen ei olekaan ihmisen työtehoa nostavaa vaan laskevaa toimintaa. Kaikille opettajille suosittelisin ehdottomasti myös kirjan sähköposteja koskevaa osiota. Wilma ja Helmi ovat opettajilla keskeisin jatkuvasti aktivoiva viestintäväline, joiden käyttöön kyseisestä luvusta on valtavasti apua.

Lujasti lempeä omannäköinen elämä

Suosittelen:
Maaret Kallio:
Lujasti lempeä
Leena Ståhlberg & Marjaana Herlevi: Omannäköinen elämä, näin teet hyviä valintoja

Maaret Kallion luento keräsi tammikuun lopulla Educa-messuilla valtaisan määrän kuulijoita. En ihmettele tätä yhtään seurattuani hänen työtään ja nyt luettuani hänen kirjansa Lujasti lempeä. Maaret Kalliolla on ilmiömäinen taito välittää kuulijalleen ja lukijalleen viesti siitä, miten riittävä jokainen omana keskeneräisenä itsenään on. Tämä ei suinkaan tarkoita sitä, etteikö olisi syytä rohkeasti tavoitella omia unelmiaan ja kehittää itseään. Kirjan tunteita käsittelevä osuus sopii mielestäni erinomaisesti myös suoraan sovellettavaksi opettajan työn kentälle. Kallio esittelee tunteiden käsittelyyn avuksi tunnepysäkkimallin, jota aion ehdottomasti kokeilla soveltaa tulevaisuudessa myös lasten kanssa.

Kallion kirjasta minulle itselleni keskeisimmäksi viestiksi muovautuu tietynlainen raadollisen lohduttava ajatus siitä, että kaiken ei tarvitse olla aina ok. Myönteisyys on mielentaito, mutta pakoksi saakka positiivisuuttakaan ei saa viedä. Tunnistan tämän vaaran piilevän myös omassa tavassani pyrkiä näkemään asioita aina myönteisyyden kautta. Kallion sanoin on kuitenkin myös syytä harjoittaa pimeänäköään. Esimerkiksi kateus, katkeruus ja pelkokin ovat tunteita, joiden olemassaolon saa myöntää. Tämän lukukokemuksen synnyttämän oivalluksen ääreltä löysin itseni kyynelehtimästä eräänä kauniina kevätaamuna. Suosittelenkin varautumaan kyseiseen lukukokemukseen nenäliinapaketin avulla.

Nenäliinapaketin saa varata myös Leena Ståhlbergin ja Marjaana Herlevin kirjan Omannäköinen elämä — Näin teet hyviä valintoja lukemista varten. Kirjaa suositellaan elämän risteyskohdissa oleville, mutta mielestäni se sopii jokaiselle. Välillä on nimittäin hyvä pysähtyä puntaroimaan omia valintojaan voidakseen jatkaa hyvinvoivana matkaa. Kirja antaa tälle prosessille oivia apuvälineitä lukuisten erilaisten tehtävien myötä. Tehtävien avulla pääsee pohtimaan esimerkiksi unelmiaan ja omia vahvuuksia sekä halutessaan myös askartelemaan. Kirja auttaa myös ymmärtämään, että jokainen polku tuo vastaan sekä mahdollisuuksia että haasteita. Tätä kirjaa suosittelisin kevään tulevia juhlia silmällä pitäen lahjaksi valmistuville!

Lopulta on vain nyt ja kaikki hyvin

Suosittelen:
Eckhart Tolle:
Läsnäolon voima, tie henkiseen heräämiseen

Eckhart Tollen teos Läsnäolon voima — Tie henkiseen heräämiseen on lukukokemuksena niin valtava, että en kykene siitä vielä kirjoittamaan montaakaan sanaa. Tollen tarjoama viesti on kuitenkin niin voimaannuttava, että halusin säästää sille viimeisen suositukseni. Ihmisillä on taipumus elää ja hengittää liiaksi joko mennyttä tai tulevaa. Jokainen opettaja tunnistanee tällä hetkellä itsessään kasvavan paineen ja kiireen tunnun lukuvuoden loppumetrien viimeistelyyn liittyen. Mielessä saattavat risteillä myös painavat ajatukset siitä, onko kulunut lukuvuosi mennyt nappiin, ja miten on käynyt uuden opetussuunnitelman toteuttamisen kanssa.

Älä huoli opettaja. Tollen teos auttaa oivaltamaan, että mennyt on vain mielikuvia jostakin tapahtuneesta ja tuleva vastaavasti mielikuvia jostakin, jota ei vielä edes ole. On vain nyt. Elämä on nyt. Tässä hetkessä on kaikki hyvin. Opettajuuteen tätä ajatusta soveltaisin siten, että yrittäisin olla jatkuvasti läsnä ja paikalla lapsia ja nuoria varten. Heissä on se tulevaisuus, jota vielä ei ole, mutta johon me voimme kaiken sen sinnikkään läsnäolomme voimalla yrittää vaikuttaa. Tämän hetken tärkeyden ymmärtämistä pitäisin myös avaimena kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin löytämiselle.

Aiemmin suosittelemani Maaret Kallion Lujasti lempeä -kirja kulminoituu ajatukseen siitä, että hyvinvoiva ihminen tahtoo hyvää. Oman opettajuuteni lähtökohtana on aina ollut pyrkimys luoda maailmaan toivoa ja tahtoa hyvään. Me opettajat olemme avainasemassa luomassa universaalia hyvää. Jotta olemme kykeneviä sen tekemiseen, meidän täytyy itse voida hyvin. Hyvinvointi vaatii toisinaan rohkeita tekoja. Rohkeus taas vaatii lujuutta, lempeyttä ja mielen vapautta. Tätä kaikkea toivon kaikille meille korvaamattoman tärkeää työtä tekeville opettajille ympäri maailman nyt ja aina.



Lienen puolen vuoden aikana lukenut ennätysmäärän ammattikirjoja. Ammattikirjallisuuskasani näyttää testijakson jälkeen tältä. Mukana on toki jo ennen testijaksoani omistamaani valikoimaa. Kirjahyllystäni tosin loppui auttamattomasti tila.

Olen kiitollinen kuluneen puolen vuoden aikana saamistani lukukokemuksista ja elämyksistä. Ne ovat vahvistaneet minua opettajuudessani. Toivon, että olen voinut kokemuksistani kirjoittamalla antaa myös teille muille opettajille jotakin hyvää. Olen kiitollinen kaikille tekstejäni lukeneille. Olen myös kiitollinen syyslukukauden oppilailleni, ketkä vankkumattomina intoutuivat lähtemään mukaan open kanssa uuden opetussuunnitelman pyörteisiin ja antoivat minulle iloa ja intoa kirjoittamiseeni; jäitte lämmöllä mieleen ja sydämeen. Erityisen kiitollinen olen tästä upeasta mahdollisuudesta ja lämpimästi toimineesta yhteistyöstä Opettajan Tietopalvelulle. Tämän hyvinvoivan teeman myötä haluan toivottaa kaikille opeille iloa ja intoa lukuvuoden loppukiriin. Voikaa hyvin opettajat!

Toivoo Anna Vehkala

Takaisin ensimmäiselle sivulle>>

Chat - Asiakaspalvelija on paikalla

  • Hei, miten voin auttaa? Kirjoita kysymyksesi alla olevaan laatikkoon ja paina lähetä.