Tweet

Viisi askelta kohti kukoistavaa kasvatusta

Positiivisen pedagogiikan ja laaja-alaisen hyvinvointiopetuksen tavoitteena ovat hyvinvoivat oppilaat ja opettajat sekä paremmat oppimistulokset.

Pauliina Avolan ja Viivi Pentikäisen uusi kirja Kukoistava kasvatus yhdistelee tärkeimpiä positiivisen psykologian, motivaatiotutkimuksen ja oppimisen teorioita sekä käytännön harjoitteita innostavalla ja merkityksellisellä tavalla.

Mutta kuinka ottaa ensimmäiset viisi askelta kohti kukoistavaa kasvatusta? Alla viisi askelta:

1. Pyri olemaan hyvinvoinvoiva ja läsnäoleva aikuinen

Kukoistavan kasvatuksen yksi tärkeimmistä lähtökohdista on se, että pyrit olemaan turvallinen, tasapainoinen ja läsnäoleva aikuinen, joka voi hyvin. Positiivinen pedagogiikka ja kukoistava kasvatus pohjautuvat ennen kaikkea myönteiseen asenteeseen ja aitoon läsnäoloon.

Positiivisen pedagogiikan oppimista ja hyvinvointia vahvistavana menetelmänä on hyvällä vahvistaminen. Positiivisen pedagogiikan toteuttamisessa on tärkeää, että aikuinen huolehtii omasta hyvinvoinnistaan, koska vain silloin on mahdollista huomata ja vahvistaa hyvää myös toisissa. Hyvinvointitaitoja opetetaan ja vahvistetaan ennen kaikkea esimerkin voimalla myönteisessä tunneyhteydessä.

Aikuisen esimerkki on tärkein ja vaikuttavin kasvattamisen väylä oikeastaan ihan kaikessa opettamisessa, mutta erityisen tärkeää se on hyvinvointitaitojen opettamisen yhteydessä. Hyvänä esimerkkinä voidaan ajatella esimerkiksi armollisen asenteen, kannustavan puheen tai levon merkityksen mallittamista.

Kun huolehdit omasta jaksamisestasi ja kohtelet itseäsi armollisesti ja hyväksyvällä asenteella, oppivat lapset ja nuoret tätä samaa asennetta ja taitoa esimerkin avulla. Näin toimit parhaana mahdollisena oppaana hyvinvoivaan ihmisyyteen.

2. Keskity hyvään ja etsi sitä!

Positiivinen pedagogiikka on kasvatusfilosofiana ennen kaikkea hyvään keskittyvä ja hyvää etsivä asenne. Hyvän huomaamisen asenne, hyvän aktiivinen sanoittaminen ja hyvän vahvistaminen ovat voimallisia työkaluja sekä oppimisen että hyvinvoinnin edistämisessä.

Hyvällä kasvatetaan kukoistavia, onnellisia, hyvinvoivia, vahvoja, sitkeitä ja itseään arvostavia sekä omat vahvuutensa tuntevia lapsia ja nuoria.

Hyvään keskittyvä ja aktiivisesti hyvää huomaava asenne vaatii meiltä jokaiselta uskomusjärjestelmän muutosta ja konkreettista jokapäiväistä työtä hyvän huomaamisen ja sanoittamisen suhteen. Jotta hyvään keskittymisestä tulisi helppoa ja mahdollisimman automaattista, vaatii se tietoista harjoittelua usein vuosienkin ajan.

Kun lähdet tarkastelemaan maailmaa ja erityisesti kasvatusta ratkaisujen, voimavarojen, vahvuuksien ja arvostavan asenteen avulla, löydät todellisuudessa paljon enemmän hyvää kuin korjattavaa. Suurin merkitys näkökulman muutoksella on lapsille, jotka tulevat nähdyksi hyvinä, arvokkaina ja rakastettavina.

Asenteen muutos tarkoittaa sitä, että avaudut katsomaan maailmaa hyväksyvällä avoimuudella ja myönteisellä kiinnostuksella. Se, että muutat asenteesi, tarkoittaa sitä, että olet valmis etsimään aktiivisesti hyvää, näkemään kauneutta, huomaamaan hienoja asioita lapsissa ja aikuisissa ympärilläsi sekä sanoittamaan tätä hyvää ja arvokasta aktiivisesti sekä itsellesi että muille.

3. Vaali myönteisiä tunteita ja hyvää tunneyhteyttä

Kukoistavan kasvatuksen yksi tärkein ja merkityksellisin tehokeino on vaalia, vahvistaa ja mahdollistaa myönteisten tunteiden hyvää tekevä voima. Positiivisen psykologian tutkija Barbara L. Fredricksonin tutkimukset ovat paljastaneet myönteisten tunteiden huikeat ja merkitykselliset hyödyt sekä hyvinvoinnille että oppimiselle. Myönteiset tunteet saavat ihmiset avautumaan, rentoutumaan, luottamaan toisiinsa, liittymään yhteen, tekemään paremmin yhteistyötä, vahvistamaan ihmissuhteita ja myös oppimaan sekä muistamaan paremmin.

Myönteiset tunteet saavat ihmisyytemme kauneimmat puolet vahvistumaan, kasvamaan ja kehittymään. Ne lisäävät resilienssiä ja auttavat jaksamaan paremmin vaikeuksien äärellä, jolloin esimerkiksi koulutyön äärellä ponnisteleminen on tehokkaampaa.

Aikuisen ääneen sanottu myönteinen kannustus tai rohkaisu voi olla suuri voimavara, jolla lapsi jaksaa jatkaa jonkin vaikean asian äärellä työskentelyä tai ponnistelua luovuttamatta. Myönteiset tunteet, ja erityisesti yhdessä koetut myönteiset tunteet saavat kukoistamaan yksilöinä ja yhdessä!

Erityisen tärkeää myönteisten tunteiden hyötyjen ymmärtäminen on opetustyössä. Ne ovat huikea inhimillinen resurssi oppimisen ja kehittymisen mahdollistajana. Negatiiviset tunteet istuvat lujassa, mutta hyvää pitää vaalia, vahvistaa, ruokkia ja ravita vähintään kolme kertaa enemmän. Myönteisten tunteiden ja myönteisen tunneyhteyden vaaliminen vaatii enemmän aikaa ja vaivaa.

Myönteiset tunteet aikaansaavat inhimillisten resurssiemme sekä voimavarojemme laajentumista ja lisääntymistä. Siksi niiden vahvistaminen ja ruokkiminen on yksi kukoistavan kasvattajan tärkeimmistä tehtävistä!

4. Ole ratkaisukeskeinen

Ratkaisukeskeisyys on yksinkertaisimmillaan sitä, että ongelmissa vellomisen sijaan keskitymme pohtimaan ratkaisuja ja toivottuja tavoitteita tai päämääriä. Ratkaisukeskeisyys on asenteen ja näkökulman lisäksi voimallinen menetelmä, jonka voimme kaikki oppia ja myös opettaa.

Ratkaisukeskeisyyden menetelmä kuulostaa yksinkertaiselta, mutta on meille ihmisille yllättävän vaikeaa, koska ongelmakeskeisyys on meille niin luontainen tapa katsoa maailmaa. Aivomme ovat muovautuneet vuosituhansien saatossa huomaamaan mahdolliset vaarat ja uhat ja vinoutuneet painottamaan ongelmien huomaamista. Usein ongelmatilanteissa mietimme perusteellisesti ongelmaa, sen syitä ja syyllisiä.

Todellisuudessa ongelmatilanteissa syiden pohtiminen on meille ihmisille kaikista helpoin tapa käsitellä ongelmaa. Järkevintä ja tehokkainta olisi sen sijaan keskittyä pohtimaan sitä, mitä kyseiselle ongelmalle kannattaisi tehdä ja kuinka haluaisimme ongelman tai sen syyt ratkaista.

Ratkaisukeskeisessä lähestymistavassa pyritään aktiivisesti käyttämään aika ja energia ratkaisujen löytämiseksi ja tavoitteen saavuttamiseksi. Hyvänä ratkaisukeskeisenä ohjeena voidaan pitää sitä, että ratkaisujen pohtimiseen käytettäisiin vähintään sama aika, mikä käytetään ongelman ja syiden pohtimiseen.

Dialoginen, kohtaava ja ohjaava opettaminen suuntaavat opettajan toimintaa ratkaisukeskeisyyteen, mikä mahdollistaa ongelma- ja ilmiölähtöisen oppimisen. Hyvät kysymykset, kunnioittava kuunteleminen ja kiinnostus toisten mielipiteistä ja ajatuksista avaavat uusia näkökulmia ja auttavat oppilaita ymmärtämään sen, että heidän omilla ajatuksillaan ja mielipiteillään on arvo. Myös kollektiivinen tiedonrakentaminen onnistuu parhaiten luottamuksellisessa, kunnioittavassa ja kannustavassa ilmapiirissä, jossa opettaja antaa tiedon tuottamiseen vastuuta oppilaille hyvillä kysymyksillä ohjaten.

5. Tiedosta, että laaja-alaiset hyvinvointitaidot ovat avaimet hyvään ja onnelliseen elämään!

Tämän päivän tutkimustulosten myötä tiedämme, mikä auttaa meitä voimaan hyvin. Tiedämme, että tietoinen hyväksyvä läsnäolo ja tässä hetkessä eläminen vahvistavat hyvinvointiamme. Myös myönteisten tunteiden, kuten ilon tai kiitollisuuden tunteminen, parantavat hyvinvointiamme. Erityisen hyvää tekee se, kun koemme myönteisiä tunteita yhteydessä toisiin.

Hyvinvoinnin näkökulmasta meidän kannattaa myös vaalia keskittynyttä tekemistä, jonka seurauksena saatamme kokea upeita uppoutumisen kokemuksia sekä suoranaisen flow-tilan.

Laadukkaat ihmissuhteet tuovat meille niin merkityksellistä hyvinvointia, mitä ei oikein voi korvata millään muulla, ja siksi ihmissuhteiden vaaliminen onkin yksi hyvinvoinnin tärkeimmistä kulmakivistä.

Se, että koemme elämämme merkitykselliseksi ja tarkoituksenmukaiseksi, on myös hyvinvoinnillemme tärkeää.

Kaikkein helpoimmin merkityksellisyyden kokemuksiin pääsee käsiksi auttamalla toisia ja olemalla muille hyödyksi ja avuksi. Myös omien tavoitteiden eteen työskenteleminen ja omien tavoitteiden saavuttaminen ovat hyvinvoinnin ja onnellisuuden kannalta tärkeää.

Terveys ja kehon hyvinvointi ovat tärkeitä, jotta pystyisimme nauttimaan kaikesta siitä hyvästä ja ihmeellisestä, jota elämällä on meille tarjottavana ja jaksamme ponnistella ja työskennellä sinnikkäästi asioiden eteen.

Kaikkien näiden tärkeiden hyvinvointitaitojen opettaminen kuuluu kukoistavaan kasvatukseen. Lapset ja nuoret ansaitsevat oppia nämä hyvinvoinnin ja onnellisen elämän mahdollistavat elämäntaidot ja hyvinvointitaidot, joita kutsumme kokonaisuutena laaja-alaisiksi hyvinvointitaidoiksi.

LUE LISÄÄ:

TILAA KUKOISTAVA KASVATUS -KIRJA.
www.positiivinenoppiminen.fi