Eliisa Leskisenoja

Kun koulu ei kukoistakaan

Miten saada positiivinen pedagogiikka toimimaan

Hankehumpasta kestävään hyvinvointiin

Mitä tehdä, jos koulussa on kokeiltu tutkittuun tietoon nojaavan positiivisen pedagogiikan toimintamalleja, mutta koulu ja oppijat eivät kukoistakaan? Miksi tulokset eivät näy omassa luokassa tai kouluyhteisössä?

"Jollei yhteistä työnäkyä ole sanoitettu ja rakennettu, voi kehittäminen jäädä hajanaiseksi ja tempoilevaksi tai niin sanotuksi hankehumpaksi. Vaikka olisi monenlaisia suunnitelmia ja toimintamalleja, mutta ei ole yhteistä työnäkyä, on vaikea saavuttaa kestävää muutosta. Henkilöstölle on sanoitettava muutaman vuoden päästä rakentuvaa hyvää. Ilman hyvinvointia ei ole oppimista. Se on niin keskeinen asia koulun arjessa."
Leena-Maija Niemi, suomenkielisen perusopetuksen rehtori
Kauniainen kirjassa Kun koulu ei kukoistakaan

Jotta positiivisen pedagogiikan mahdollisuudet voidaan hyödyntää tehokkaasti, lasten ja nuorten myönteistä kasvua tulisi tukea tavoitteellisesti ja pitkäjänteisesti yksittäisten toimenpiteiden ja satunnaisten kokeilujen sijaan. Positiivisen pedagogiikan syvälliseen juurruttamiseen tarvitaan kaikkia koulun toimijoita — erityisesti myös rohkeaa suunnannäyttäjää, opettajaa, joka voi edistää hyvinvointia niin omassa luokassaan kuin koko koulussa.

Akateemisten taitojen ja valmiuksien ohella hyvinvointi tukee vahvasti myös muita koulun tavoitealueita. Tutkimukset osoittavat oppilaiden hyvinvoinnin lisäävän heidän opiskelumotivaatiotaan, koulutyytyväisyyttään ja koulutyöhön sitoutumistaan.

Teoksessa kerrotaan, millaisin käytäntein ja pedagogisin valinnoin voi luoda sellaisen kouluympäristön, joka vahvistaa kestävästi koko yhteisön hyvinvointia. Mukana on myös kannustavia esimerkkejä ja toimintamalleja kouluista, joissa ollaan jo pitkällä hyvinvointityössä.

Tätä kirjaa ei ole suunnattu vain työyhteisöille tai rehtoreille vaan erityisesti sinulle, yksittäinen kasvattaja. Haluan valaa uskoa siihen, että yhdenkin opettajan toiminnalla on merkitystä. Omalla panoksellaan opettaja voi edistää hyvinvointia paitsi omassa kotiluokassaan myös koko koulussa.

Olen viimeiset kymmenen vuotta saanut toimia positiivisen kasvatuksen ja hyvinvointiopetuksen sanansaattajana. Intohimoni tätä elämäntehtävääni kohtaan on viime kuukausina väkevöitynyt suoranaiseksi taistelutahdoksi. Työmme hyvinvoinnin lisäämiseksi vaatii kiivaampaa paloa ja systemaattisempia tekoja kuin koskaan aikaisemmin. Nyt jos koskaan meiltä vaaditaan kykyä ajatella tulevaa toiveikkaasti.
Eliisa Leskisenoja

Hyvinvointikulttuurin rakentamisen askelmerkit


KT, rehtori Eliisa Leskisenojalla on vahva asiantuntemus positiivisen pedagogiikan toteuttamisesta varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Hänen sydämenasianaan on lujittaa kouluissa tehtävää hyvinvointityötä lasten ja nuorten myönteisen kasvun tukemiseksi.