Tweet

Keinoja vaikuttaa ikäviin tunteisiin ja ajatuksiin

Ikävät tunteet ja ajatukset häiritsevät oppimista ja toimeen tarttumista, joten tässä pari vinkkiä ikävien tunteiden ja ajatusten selättämiseen:

Kun lapsi huomaa ikävien ajatusten heräävän ilman selkeää syytä, kannattaa koettaa ottaa mahdollisimman pian käyttöön keinoja, jotka auttavat mieltä rauhoittumaan. Ikävillä ajatuksilla ja tunteilla on tapana vahvistua, joten mitä aikaisemmin toimii, sitä helpommalla selviää.

Yksi keino vähentää ikävien ajatusten voimaa on muistaa, että ajatuksiin ei aina kannata uskoa. Kaikkien ihmisten mielessä risteilee erilaisia ajatuksia koko valveillaolon ajan. Jos niitä havainnoi, huomaa niiden pulpahtelevan ties mistä ja katoavan hetken kuluttua jonnekin mielensisäiseen avaruuteen. Kun pysähtyy tarkastelemaan ajatusten sisältöä, voi huomata, että osa niistä on täysin ristiriidassa todellisuuden kanssa. Siksi niihin ei kannata ensi istumalta uskoa.

Arvosteleva mieli

Lapsen mielessä saattaa risteillä arvostelevia ajatuksia siitä, miten huono hän on, ja hän tuskastuu siihen, että ei yrittämisestä huolimatta pysty olemaan paras itsensä. Tunne johtaa helposti pettymykseen ja jopa tunteeseen siitä, että ei ole minkään arvoinen.

Kuvitteellinen kännykkä
Ensimmäistä kouluvuottaan opiskelevalle Leeville herää usein vähätteleviä ajatuksia tilanteissa, joissa hän on tehnyt virheitä tai joissa hän joutuu ponnistelemaan. Ajatukset yrittävät saada hänet vakuuttumaan siitä, että ”olet surkea” ja ”et osaa kuitenkaan”. Leevi keksi näppärän keinon, jonka avulla hän harjoittelee tunnistamaan näitä ajatuksia ja siirtämään niitä pois mielestään: kuvitteellinen kännykkä.

Vähättelevä ajatus on kuin kännykkään tuleva viesti, jonka joku ikävä tyyppi lähettää. Kun Leevi huomaa, että tuo viesti ilmestyy hänen mielensä näytölle, Leevi deletoi sen etusormen liikkeellä syrjään ja jatkaa toimintaansa. Jos viestit ovat sen sijaan Leeviä kannustavan hyvän tyypin lähettämiä, Leevi lukee ne ja tallentaa ne puhelimen muistiin.

Kyllästymisen tunne

Kyllästymisen tunne liittyy siihen, että ihmisellä on luonnostaan taipumus etsiä uusia kokemuksia ja vaihtelua yksitoikkoisuuteen. Tämä ei ole huono asia, sillä mehän opimme ja kehitymme uusien kokemusten ansiosta. Elämässä on kuitenkin paljon päivästä toiseen samanlaisena säilyviä asioita, jotka tulee tehdä, halusimmepa tai emme. Näiden toimintojen parissa voimme miettiä, voisiko pakolliset rutiinit muuttaa kiinnostaviksi.

Kyllästymisen tunteen selättämisen voi ottaa itselleen haasteeksi:

Tutkimus tylsyydestä
Tylsyyden tunteen voi ottaa vastaan mielenkiintoisena haasteena. Voit haastaa itsesi löytämään ikävystyttävästä tilanteesta jotakin kiinnostavaa. Mieti jokin toiminto, joka on mielestäsi tylsä. Keksi kolme eri keinoa muuttaa se mielenkiintoisemmaksi ja testaa, mikä niistä on paras.

Teksti on Merja Tompurin kirjasta Tartu toimeen — Opas työskentelytaitojen opettamiseen

Lasten ja nuorten toimeen tarttumisen haasteet tulevat usein esille tekemättömyytenä tai haastavana käyttäytymisenä. Omien taitojen ylärajoilla työskentely, epäonnistumiset ja vastoinkäymiset herättävät oppilaassa helposti negatiivisia tunteita, jolloin työskentelyn jatkaminen vaatii näiden epämukavien tunteiden sietämistä. Yksi tärkeimpiä työskentelytaitojen harjoittelualueita onkin opettaa oppilaita säätelemään tunteitaan ja tunnistamaan omien voimavarojensa rajat.

Kirjassa käydään käytännönläheisesti läpi toimeen tarttumisen ja sen loppuunsaattamisen vaiheet. Kirjassa pohditaan niitä esteitä, jotka ovat aloittamisen tiellä, ponnistelun vaikeutta haasteiden edessä sekä toisaalta tauon pitämisen tärkeyttä silloin kun voimavarat ovat hupenemassa. Mukana on runsaasti vinkkejä ja harjoituksia työskentelytaitojen kehittämiseen.

Tutustu kirjaan.