Hae verkkokaupasta

Kirjaudu
sisään

Kirjaudu sisään
Ostoskori

Ostoskori

Lisää tilausnumerolla:

Liity jäseneksi

Unohdin salasanani

Sähköpostiosoite

Salasana




Vahvuuksien arviointia tieteellisen tutkimuksen pohjalta


Positiivinen pedagogiikka on suureksi ilokseni alkanut saada viime vuosina voimakasta jalansijaa suomalaisessa koulujärjestelmässä.

Olemme vähitellen lähteneet innolla yhdessä huomaamaan hyvää ja etsimään sekä painottamaan jokaisen omia vahvuuksia.

Positiivinen pedagogiikka pohjaa positiiviseen psykologiaan, joka on tieteenalana vielä nuori. Tieteellistä tutkimusta on tehty positiivisen psykologian saralla kiihtyvällä vauhdilla 2000-luvun alusta saakka lähinnä Yhdysvalloissa.

Yhdysvalloissa on kehitetty myös tieteellisesti tutkittu vahvuuksia esille tuova arviointiväline BERS — Behavioral and Emotional Rating Scale. Tämän arviointivälineen ovat tuoneet Suomeen Erkko Sointu, Hannu Savolainen, Kristiina Lappalainen, Matti Kuorelahti, Risto Hotulainen ja Vesa Närhi.

He ovat myös muovanneet arviointivälineen soveltuvaksi suomalaiseen kulttuuriin ja tutkineet sen käytettävyyttä suomalaisissa kouluissa. He ovat julkaisseet selkeän teoksen Käyttäytymisen ja tunteiden vahvuuksien arviointiväline (KTVA), jonka avulla arviointivälineen voi ottaa käyttöön.

KTVA pähkinänkuoressa


Suomalainen koulujärjestelmä nauttii tasokkaan opettajankoulutusjärjestelmän myötä opettajien laadukkaasta asiantuntijaosaamisesta.

Asiantuntija-ammattina opettajuus nojaa voimakkaasti tieteellisiin taustateorioihin. Mielestäni on tärkeää, että opettajat kykenevät osoittamaan käyttöteorioidensa taustalla vaikuttavia tieteellisiä lähtökohtia. Tästä syystä olenkin itse erityisen innoissani siitä, että vahvuusperustainen pedagogiikka on nyt saanut juuri suomalaisessa koulussa tutkitun ja toimivaksi havaitun vahvuuksien arviointivälineen.

KTVA on arviointivälineenä ytimekkäästi ilmaisten lähinnä peruskoululaisille suunnattu monitahoinen kyselylomakkeiden sarja. Lomakkeen saavat täytettäväkseen sekä oppilas, opettaja että huoltaja. Lopuksi lasketaan pisteitä, jotka skaalataan ja piirretään valmiille pohjalle käyräksi. Käyrän avulla on helppo tulkita jokaisen vahvuusalueita. Tarkoituksena ei ole tehdä diagnooseja vaan antaa väline pedagogisen työn tueksi. Kaikki tarvittavat lomakkeet ja pohjat löytyvät kirjan liiteosiosta.

Kirjana Käyttäytymisen ja tunteiden vahvuuksien arviointi on ytimekäs. Kirjan alussa kerrotaan lyhyesti vahvuusperustaisen arvioinnin yleisistä lähtökohdista. Arviointivälineen käyttömahdollisuuksia esitellään kattavasti. Se esitellään ja käyttöön opastetaan selkeästi. Myös arviointivälineen taustalla olevaa tutkimusta kuvataan. Kirja ei sisällä juurikaan mitään ylimääräistä vaan keskittyy aiheensa kannalta vain olennaiseen. Välineen käyttäminen onnistuu varmasti jokaiselta kirjan lukevalta helposti.

Vahvuusarviointivälineen vahvuudet


Kirjassa painotetaan useampaan otteeseen mielestäni perustavanlaatuisen tärkeitä seikkoja kuten sitä, että kaikilla on vahvuuksia ja asioita tulisi lähestyä niiden määrittelyn kautta eikä suinkaan ongelmien määrittelyn kautta. Vahvuuksien tunnistamisen ja niiden tiedostamisen avulla myös haastavia asioita on helpompi harjoitella. Kirjan koko tulokulma on mielestäni näin ollen loistava!

KTVA on VIA-luonteenvahvuustestin kaltaisesti ”testi”, josta saa takuuvarmasti hyviä tuloksia. Se antaa esimerkiksi mahdollisuuden positiiviseen tapaan tehdä yhteistyötä kotien kanssa. Erityisen positiivista on, että tämän testin tulokset koostuvat monitahoisesta näkökulmasta lapsen vahvuuksiin. Testin voi ajatella siis olevan melko kokonaisvaltaisen kuvan antava eikä ainoastaan koulukontekstiin pureutuva.

Kirjassa arviointivälinettä suositellaan käytettäväksi mm. kolmiportaisen tuen apuna. Ihastuin itse tähän ajatukseen suuresti. Olen kolmiportaisen tuen lomakkeita täyttäessäni usein kaivannut jotakin kättä pidempää, jonka avulla voisin kirjata ylös ja osoittaa kattavammin juuri lapsen vahvuuksia. Erilaisia testejä haasteiden kartoittamiseksi kun on olemassa omaan makuuni jopa vähän liikaa. Päätinkin ottaa KTVA:n käyttöön ensimmäisenä tähän tarkoitukseen.

KTVA on väline, jonka soisin otettavaksi käyttöön koulujen toimintakulttuurien tasolla. Jos koko koulu saataisiin käyttämään KTVA:ta, uskoisin sen olevan oiva sysäys positiivisen toimintakulttuurin vahvistamiselle. Se olisi myös hyvä alku yhteisen vahvuuskielen rakentamiselle.

Lomakkeisiin tutustuminen ja kyselyjen toteuttaminen toki vaatii aikaa. Osa kyselyn väittämistä tulee avata huolellisesti lapsille ja nuorille sekä tarvittaessa myös huoltajille. Uskon kuitenkin vakaasti, että tällaiseen työhön kannattaa satsata aikaa, sillä se kantaa varmasti hedelmää tulevaisuudessa! Tämän vuoksi suosittelenkin kirjan lukemista sekä opetushenkilökunnalle että erityisesti myös rehtoreille ja muille opetusalan johtoportaan toimijoille.

Kirjoittaja: Anna Vehkala
KM, luokanopettaja


Tilaa Käyttäytymisen ja tunteiden vahvuuksien arviointiväline tästä
Takaisin kirjablogi -listaukseen

Chat - Asiakaspalvelija on paikalla

  • Hei, miten voin auttaa? Kirjoita kysymyksesi alla olevaan laatikkoon ja paina lähetä.