Hae verkkokaupasta

Kirjaudu
sisään

Kirjaudu sisään
Ostoskori

Ostoskori

Lisää tilausnumerolla:

Liity jäseneksi

Unohdin salasanani

Sähköpostiosoite

Salasana


 

Jotain hyvää ja kaunista, positiivisen pedagogiikan äärellä


Olen korviani myöten ihastunut positiiviseen pedagogiikkaan. Mitä enemmän aiheeseen tutustun, sitä enemmän ihastun. Halusin valita positiivisen pedagogiikan yhdeksi kokonaisuudeksi tässä ammattikirjallisuustestipestissäni. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että jokaisen open kannattaisi raottaa sydäntään asialle. Koen myös, että positiivinen pedagogiikka tarjoaa hyviä välineitä lähteä toteuttamaan uuden opetussuunnitelman tavoitteita, joissa korostuvat mm. jokaisen lapsen ja nuoren vahvuuksien huomioiminen sekä tunnetaitojen harjoittelu.

Teoriaa taustalta

Suosittelen
Lotta Uusitalo-Malmivaara (toim.): Positiivisen psykologian voima

Positiivinen psykologia on tieteenalana melko tuore ja samalla voimakkaasti kasvava. Positiivisen psykologian voisi sanoa olevan hyvinvointia tutkiva tiede. On tärkeä huomata, että positiivinen psykologia on paljon muutakin kuin vain positiivisen asenteen rakentamista. Se on nimenomaisesti oma tieteenalansa, jonka peruskysymysten äärelle johdattelee mainiosti Lotta Uusitalo-Malmivaaran toimittama kirja Positiivisen psykologian voima. Kirja avaa lukijalle kattavasti positiivisen psykologian kenttää ja tarjoaa myös vinkkejä vietäväksi käytäntöön ja mahdollisuuksia kehittää itseään sekä opena että ihmisenä.

Positiivinen psykologia toimii positiivisen pedagogiikan taustateoriana. Uusitalo-Malmivaaran toimittamassa teoksessa positiivista pedagogiikkaa käsitellään omana lukunaan. Olen sitä mieltä, että jokaisen opeopiskelijan opinnot tulisi aloittaa positiivisen pedagogiikan kurssilla. Positiivinen pedagogiikka avaa opettajalle työhönsä tarkastelunäkökulman, jossa hyvinvoinnin lisäämisestä tulee sydämen asia. Se antaa välineitä huomata ympäröivää hyvää ja istuttaa toivon siemeniä. Nappasin kirjasta käyttööni vinkin, jonka avulla on mahdollista ohjata myös lapsia havainnoimaan ympäristöään hyvää huomaavasta näkökulmasta. Annoin lapsille tehtäväksi valokuvata asioita, jotka tuottavat heille iloa ja hyvää mieltä ja näin auttavat jaksamaan arjessa.

”Arjen iloja”- auringon ympärille muodostuu kuvakollaasi lasten valokuvista.

Positiivinen psykologia on saanut osakseen myös kritiikkiä. Sitä on pidetty epätieteellisenä hymistelynä. Samanlaisiin ajatuksiin voi törmätä myös positiivisen pedagogiikan parissa. Positiivinen pedagogiikka saattaa vaikuttaa huolettomalta lepsuilulta ja asioiden kaunistelulta. Sitä se ei kuitenkaan ole. Mielestäni on tärkeää tiedostaa, että positiivinen pedagogiikka ei kiellä tai lakaise maton alle ikäviä asioita ja tee kaikesta lähtökohtaisesti hyvää ja kaunista. Positiivinen pedagogiikka tarjoaa välineitä käsitellä ja kohdata myös ikäviä asioita ja ongelmatilanteita ratkaisukeskeisesti.

Teoriasta käytäntöön

Suosittelen
Linda Kavelin Popov: Reilu, reipas ja vastuuntuntoinen — 52 keinoa vahvistaa hyvää käytöstä.
Lotta Uusitalo-Malmivaara ja Kaisa Vuorinen: Huomaa hyvä! — Näin ohjaat lasta ja nuorta löytämään luonteenvahvuutensa

Käytännön työn avuksi positiivisen pedagogiikan soveltamisessa suosittelen ehdottomasti Linda Kavelin Popovin kirjaa Reilu, reipas ja vastuuntuntoinen sekä Lotta Uusitalo-Malmivaaran ja Kaisa Vuorisen kirjaa Huomaa hyvä!

Kavelin Popovin kirja on minulle tuttu opettajuuteni ensimmäisiltä vuosilta. Muistan pohtineeni ja tuskailleeni nuorena opena kovasti sitä, miten paljon pyrin komentamaan lapsia hyvän käytöksen pariin. Komentaminen on kovin kuluttavaa. Hyvekasvatukseen tutustuminen aiheutti suoranaisen ahaa-elämyksen ja avasi minulle täysin uudenlaisen näkökannan omaan työhöni. Oivalsin, että jatkuvan komentamisen sijaan voisinkin yrittää ottaa päivittäiseen käsittelyyn hyveet ja pyrkiä kannustamaan hyvän kautta. Kavelin Popovin kirja tarjosi minulle tähän napakan teoriaosuuden lisäksi toimivia käytännön vinkkejä avaten mm. vuoden jokaiselle viikolle oman hyveen.

Lotta Uusitalo-Malmivaaran ja Kaisa Vuorisen kirja Huomaa hyvä! on Popovin teosta tuoreempi tuttavuus. Hyveiden sijaan kirjassa puhutaan luonteenvahvuuksista, mutta perusperiaate on hyvin samanlainen. Luonteenvahvuusajattelu soveltuu erinomaisesti uuden opetussuunnitelman lähtökohtiin. Huomaa hyvä! -kirja tarjoaa paljon suoraan käytäntöön vietäviä vinkkejä. Huomaa hyvä! -kirjan lisäksi olen tutustunut Huomaa hyvä! -toimintakortteihin, jotka ovat myös erinomainen apu käytännön opetustyössä. Kortteja on mahdollista soveltaa monenlaisissa tilanteissa. Kokeilin itse käyttää kortteja luokkatyön lisäksi kasvatuskeskustelutilanteessa, ja huomasin, että ne toimivat siinäkin yhteydessä.

Huomaa hyvä! -menetelmän avulla ja innoittamana olen pyrkinyt luomaan luokkaani kannustavaa ja innostavaa oppimisilmapiiriä kiinnittämällä huomiota mm. käyttämääni kieleen. Olen pyrkinyt tietoisesti sanoittamaan hyvää ja ohjaamaan myös lapsia kohti tällaista vahvuuskielen käyttämistä. Alkusyksyn tavoitteenamme oli suunnata huomio onnistumisiin ja sinnikkyyteen. Teimme luokkamme seinälle julisteet, joiden avulla systemaattisesti seurasimme kehittymistämme ja huomioimme jokaisen lapsen arkisia tähtihetkiä. Myönteisen sisäisen puheen harjoittelemisen tärkeys on korostunut minulle menetelmään tutustumisen aikana. Haluan puuttua asiaan, jos oppilas sanoo olevansa huono tai surkea. Haluan luoda uskoa, että kun harjoittelee sinnikkäästi, oppii myös taitoja, joita ei vielä täysin hallitse.

Lapset ovat saaneet liimata julisteisiin post it -lappuja mm. omista onnistumisistaan.

Tietoisuustaitoja ja hyvänmielenhallintaa

Suosittelen
Peter Fowelin: Mindfulness luokkahuoneessa

Yksi positiivisen psykologian ulottuvuuksista on muoti-ilmiöksikin pongahtanut mindfulness eli ns. tietoisuustaitoharjoittelu. Vaikka mindfulness onkin saavuttanut suuren suosion aivan viime aikoina, sen juuret ulottuvat buddhalaiseen filosofiaan 2500 vuoden taakse. Erilaiset rentoutumisharjoitukset ja niiden mielenhallintaa vahvistavat edut tulivat itselleni tutuksi aikanaan tanssiharrastukseni kautta. Tuolloin ei kuitenkaan vielä puhuttu mindfulnessista. Olen soveltanut näitä harrastuksen kautta saamiani oppeja rauhattomien luokkien kanssa ja todennut niiden olevan toimivia. Ärsyketulva ympärillämme on valtavan suuri ja koen, että lapsissa se näkyy levottomuutena. Mindfulness tarjoaa oivan avun tämän ärsyketulvan kanssa pärjäämiseen.

Peter Fowelin Mindfulness luokkahuoneessa on hyvä perusteos johdattamaan aiheen pariin. Mindfulnessin teoria ei ollut minulle liiemmin tuttua. Kirjan lukeminen tarjosi kattavan kokonaiskuvan siitä, mistä on kyse. Kirjassa mindfulness on yhdistetty nimenomaisesti koulukontekstiin ja kirjassa esitellyt harjoitukset on suunniteltu lapsille. Kirjasta saa hyviä ja helppoja vinkkejä siihen, mistä mindfulnesissa kokematonkin onnistuu helposti aloittamaan harjoittelun omassa luokassaan. Olen kokeillut oman luokkani kanssa erilaisia hengitysharjoituksia ja mm. tietoisen kuuntelemisen harjoituksia. Aion ehdottomasti myös jatkossa jatkaa aiheeseen perehtymistä, koska mielestäni harjoitusten hyöty on nähtävillä heti niiden tekemisen jälkeen!

Kasvamaan saattaminen

Suosittelen
Jenni Kallio: Opettamisen vallankumous — Opettajasta elinikäisen oppimisen valmentajaksi

Opetussuunnitelmauudistuksen taitekohdassa on syntynyt paljon kärjistettyäkin keskustelua siitä, saako opettaja enää opettaa ja millaiseksi opettajan rooli muovautuu. Näissä keskusteluissa opettaminen on mielestäni käsitetty melko suppeasti ja mielikuva opettajuudesta on suuntautunut lähinnä opettajan opetuspuheeseen luokan edessä ja siihen miten perinteinen oppitunti on käsitetty. Näistä perinteistä asteittainen luopuminen on herättänyt toki ymmärrettävääkin huolta. Opettamisesta ei kuitenkaan suinkaan ole luovuttu. Mielestäni opettaja opettaa uuden opetussuunnitelman puitteissa yhä vain tehokkaammin ja ahkerammin. Uudenlaisen suunnan saa se, mitä ja miten opettaja opettaa.

Uudistuvaa opettajuutta on verrattu hyvässä ja pahassa valmentajuuteen. Jenni Kallion kirja Opettamisen vallankumous kiilaa omalla lempikirjalistallani aivan kärkisijoille. Kallio esittelee kirjassaan näkemyksen siitä, miten opettajuutta voidaan ajatella psykologisen valmentajuuden ajatuksen kautta. Kirja kokoaa yhteen keinoja saattaa lapset ja nuoret kohti oppimisen iloa ja jokaisen oman potentiaalin kukoistusta. Lukukokemus on voimaannuttava ja kirja herättää paljon ajatuksia siitä, miten omassa työssään voisi onnistua olemaan innostaja ja kannustaja. Lisäksi kirja tarjoaa myös käytännön työhön vinkkejä. Erityisen hyviä olivat opettajalle suunnatut kysymyksenasettelut ja erilliset huoneentaulumalliset ohjeistukset.

Jenni Kallion kirjassa tiivistyy kaikki se, mitä pidän itse opettajuudessa tärkeänä. Lempisitaattini on peräisin Johann Wolfgang von Goethen suusta yli 200 vuoden takaa: ”Opettaminen saa aikaan paljon, mutta kannustaminen saa aikaan kaiken.” Olen aina kokenut, että opettajuus on eniten kasvamaan saattamista. Tässä työssä tärkeintä on jokaisen kasvamaan saatettavan hyvinvointi ja tulevaisuustaitojen harjoitteleminen. Positiivinen psykologia itsessään antaa voimaa ja rohkeutta näiden asioiden parissa työskentelylle.

Lopun kevennys

Kaisa Vuorinen esitteli Huomaa hyvä! -koulutuksessa harjoituksen, jossa luokan lapset askartelivat itselleen vahvuuslasit, joiden takaa tarkastella maailmaa hyvää huomaten. Päätin kokeilla tätä askartelutehtävää ensin itse. Askarteleminen on taito, jota vielä kovasti harjoittelen. Vahvuuslasini eivät ehkä näytä silmälaseilta, mutta päätin jatkaa supersankariteemaani (ks. ensimmäinen kirjoitus) ja lopputulemana sain omalle alter egolleni mainion naamion, jonka takaa tarkastella maailmaa. Tämän saman askartelutehtävän haluan ehdottomasti toteuttaa myös lasten kanssa.

Askarteluharjoitteluni sai jatkoa ja laajeni myös koko työyhteisön tasolle. Pyrin innostamaan työyhteisöäni hyvän huomaamisen pariin asettamalla haasteen napata lapsia kiinni hyvänteosta aina matkalla opehuoneesta omaan luokkaan. Askartelin opehuoneemme oviin aiheesta muistuttavat julisteet. Tämäkin idea on peräisin Kaisa Vuoriselta.


Askarteluharjoitusteni tulokset näyttivät tällä kertaa tältä. (Variskuva: Ina Majaniemi)


Toivon, että onnistuin innostamaan tällä kirjoituksella tutustumaan positiivisen pedagogiikan maailmaan. Kiitos, kun luit kirjoitukseni! Seuraavan kerran kirjoittelenkin vasta ensi vuonna. Haluaisin toivottaa kaikille lukijoille iloa ja valoa lukukauden viimeisille viikoille sekä lämmintä ja rauhallista joulua!

Anna Vehkala


Kirjoittaja on saanut käyttönsä puoleksi vuodeksi 1000 eurolla ammattikirjallisuutta.

Takaisin ensimmäiselle sivulle>>

Chat - Asiakaspalvelija on paikalla

  • Hei, miten voin auttaa? Kirjoita kysymyksesi alla olevaan laatikkoon ja paina lähetä.