Tweet

 

Kouluinto ja koulu-uupumus

Kun heräät aamulla, tuntuuko sinusta, että olet valmis tuleviin haasteisiin? Tuntuuko sinusta, että koet innostusta, olet kiinnostunut ja saavutat tavoitteesi? Pystytkö palautumaan ja saat hyvin nukuttua?

Nämä kysymykset heijastavat innostusta. Monet opiskelijat valitettavasti vastaavat näihin kysymyksiin kielteisesti. Osa innostuu koulusta, osaa se kuormittaa. Osa ei pidä opiskelua lainkaan merkityksellisenä, ja osa uupuu velvollisuuksien ja työmäärän alle.

Kouluun liittyvät resurssit ja voimavarat sekä oppilaan omat henkilökohtaiset resurssit ja voimavarat vaikuttavat siihen, että oppilas suhtautuu koulunkäyntiin innostuneesti. Mitä enemmän kouluun liittyviä voimavaroja oppilaat kokevat itsellään olevan, sitä enemmän kouluinnostusta he kokevat.

Kouluun liittyviä voimavaroja voivat olla esimerkiksi
- sosiaalinen tuki koulussa
- opettajien oikeudenmukaisuus
- opettajien antama rohkaisu
- sisukkuus
- hyvä itsearvostus

Resursseilla on keskeinen vaikutus oppilaan positiiviseen kehitykseen koulussa. Henkilökohtaiset resurssit kuten sinnikkyys ja sisukkuus tarkoittavat yrittämistä, vaikka oppilas kohtaisikin vaikeuksia. Näitä tekijöitä voi pitää myös tärkeinä tulevaisuuden taitoina. Oppilaat, joilla on enemmän henkilökohtaisia resursseja, sopeutuvat niin kouluun kuin yhteiskuntaankin muita paremmin, voivat paremmin koulussa ja saavuttavat kouluun liittyvät kehitykselliset tehtävät. Henkilökohtaiset ja sosiaaliset resurssit myös suojaavat oppilasta mahdollisissa
vastoinkäymisissä.

Ihanteellisessa tilanteessa opiskelun vaatimukset ovat kohtuulliset ja voimavaroja on niin paljon, että opiskelija selviää vaatimuksista. Resurssit samalla energisoivat ja innostavat oppilasta.

Tilanne on huolestuttavin silloin, kun koulussa asetetaan jatkuvasti liian suuria vaatimuksia ja samalla lapsen tai nuoren voimavaroissa on puutteita. Tällöin oppilaan hyvinvointi saattaa romahtaa. Toisaalta kouluinnostus ja onnistumisen kokemukset voivat kasautua ja johtaa edelleen hyvinvoinnin lisääntymiseen ja kasvumahdollisuuksiin.

Näin voi syntyä innostuksen kierre, joka synnyttää oppilaalle myönteisiä oppimisen ilon kokemuksia ja uusia mahdollisuuksia. Innostunut opiskelija myös tempaisee muita opiskelijoita mukaan ja levittää innostusta ympärilleen. Opiskelusta innostunut saavuttaa yleensä parempia arvosanoja kuin uupunut ja opintoihinsa kyllästynyt opiskelija.

Kouluinto ei tarkoita pelkkää tyytyväisyyttä tai sitä, että opiskelu olisi kivaa. Se on jotakin enemmän. Kouluinnosta seuraa positiivisia tuloksia ja hyvinvointia.

Kouluinto syntyy parhaiten, jos opiskelijalla on sopivasti haasteita ja mahdollisuus käyttää taitojaan. Opiskelija, joka on kiinnostunut ja joka saa taitoihinsa sopivia haasteita, kokee myös optimaalisia oppimiskokemuksia.

Ote Katariina Salmela-Aron toimittamasta kirjasta Motivaatio ja oppiminen

****

Motivaatio ja oppiminen -kirjassa vastataan kysymyksiin motivaation ja oppimisen yhteydestä uuden motivaatiotieteen avulla käytännön opetustyötä unohtamatta. Asiaan paneudutaan esimerkiksi kaveriverkostojen, vanhempien, opettajan roolin sekä kouluinnon ja -uupumuksen näkökulmista. Kirja sopii kaikkien luokka-asteiden opettajille.

Tilaa täällä.