Professori Liisa Keltikangas-Järvinen paneutuu teoksessaan sosiaalisuuteen, sosiaalisiin taitoihin ja aggressiivisuuteen. Sosiaalisuuden merkitystä korostetaan ja arvostetaan nykyisin niin koulussa kuin työelämässä, mutta mitä se lopulta on? Mitä ovat sosiaaliset taidot, ja miten ne eroavat sosiaalisuudesta? Miten käyttäytyy sosiaalinen lapsi, miten sosiaalinen aikuinen? Onko sosiaalisin se, joka äännekkäimmin kiinnittää huomion itseensä ja dominoi vuorovaikutustilanteita?
Liisa Keltikangas-Järvinen syventää kirjassaan ymmärrystämme sosiaalisuudesta ja sosiaalisista taidoista ja selventää niiden eroja. Sosiaalisuus on synnynnäinen temperamenttipiirre, joka liittyy haluun olla ihmisten kanssa. Sosiaaliset taidot ovat opittuja ja tarkoittavat kykyä olla muiden kanssa. Kirjassa tarkastellaan myös niitä temperamenttipiirteitä, joita sosiaalisiin taitoihin tarvitaan. Sosiaalisuus ei ole niiden joukossa ensimmäisenä.
Sosiaalisten taitojen kääntöpuolena on aggressiivisuus. Miten aggressio syntyy, millaisia ovat sen taustalla olevat häiriö ja miten se toimii pärjäämisen keinona ja poikkeavana ongelmanratkaisumallina? Entä kuinka kitkeä pois lapsen aggressiivisuutta ja ohjata hänen sosiaalisia taitojaan? Päiväkodin merkitys sosiaalisten taitojen kehityksessä on teoksessa keskeinen tarkastelun kohde.